tiistai 26. tammikuuta 2010

Tässä Naamakirjan statushistoriaa, mistä kaikki alkoi.

Tarinat järjestyksessä tuorein ensin:

16. tammikuuta kello 22:15
Timo ja Perämeren sää: tuulee niin, et myrskylyhdyt sammuu sisälläkin. Jäätie epävirallisesti käytössä. Turvavyö auki, naskalit kaulaan. Ylitys niin kovaa kuin autolla pääsee. Varulta. Pelottavaa, kun ei yhtään näe missä on, valkoista vaan silmänkantamattomiin eli n. 100m tällä kelillä. Maantienavigore ei toimi meren ulapalla. On tästä menty kuulemma ennenkin


11. tammikuuta kello 12:41
Timo ja Perämeren sää: klo 04:30 joku ajoi jäälle 4-vetovehkeellä, enpä arvannut lähteä imuun. Nousee kesällä kuski sit pintaan, jos ei päässyt yli. Lippu napaan merkiksi. Calypsolla murskattiin jäätä ryskyen mut turvallisesti maihin ja nyt Jyväskylässä. Komea kuunsirppi ohjasi ihan ilman sekstanttia perille. Ohoi! Mannerta jalkojen alla!

28. joulukuuta 2009 kello 21:10
Timo ja perämeren sää: on valkoinen ja myrskyinen yö. Puuteria pöllyää jo ties monettako päivää. Lumiauratkaan eivät pääse eteenpäin. Kuu vain kasvaa satelliitteja väistellen. Extreme-joulu Lapissa takana. Kelkoilla kylmille mökeille, -29 astetta naamaris ja ruoan laittoa porukalla. Aivan mahtavaa! Kiitos muille eskimoille! Na-nook!

22. joulukuuta 2009 kello 16:55
Timo ja Perämeren sää: saimme lisää valkoista puuteria pihaan, pakkanen rapistelee nurkkia, joululaulut soi kuusta koristellessa. Aikainen kulkija sahasi metsästä komean joulupuun. Linnuille laitettu talipalleroiset ja lyhde. Samoiltiin huuruuisessa metsässä, koskemattomassa lumessa ja lampien jäällä. Nirppu oppi nostamaan koipeaan. On jo iso poika!


18. joulukuuta 2009 kello 20:41
Timo ja Perämeren sää: valkoinen kansi on levittäytynyt veden päälle, pientä ryskettä keulasta, periksi antaa kuitenkin ja seilataan kotia kohti kompassin neulaan katsomatta. Pimiää on mutta ei pelota. Mukavaa viikonloppua. Calypsolta näihin kuviin, over & out

10. joulukuuta 2009 kello 5:19
Timo ja Perämeren sää: Vettä tyrskähtelee keulasta kannelle suhauksina. Oulun valot kajastaa horisontissa, pimeää mutta ei niin kuin tavallisesti...jaa olikin jäänyt otsalamppu päälle! Tänään Jkl ja huomenna takas. Kovin on aikaista, oikeastaan ihan mihin vaan. Hyvää huomenta mantereen asukit!

7. joulukuuta 2009 kello 6:50
Timo ja Perämeren sää: näkyvyys nolla, pimiää ku mörön persauksessa. Lampullakaan ei vastarantaa näy. Calypson kello kutsuu etäällä aamun ensimmäiselle merimatkalle. Pihassa valkoinen hanki ja jäniksen jäljet. Taidan tänään seurata niitä. Papu ja Nirppu menivät jo. Mukavaa viikkoa kaikille!

1. joulukuuta 2009 kello 17:09
Timo ja perämeren sää: keinuttaa Calypsoa hentoisesti, eipä voi muuta kuin tuijottaa lumoutuneena täysikuun valaisemaa merta, kuin taideteosta katselisi. Kohta kotona ja eiku koiria paijaamaan.

29. marraskuuta 2009 kello 13:54
Timo on merellä, tonttulakki päässä. 380 km matkaa pikkujouluihin. Jep. Jep. Täältä tullaan.

25. marraskuuta 2009 kello 10:01
Timo ja sää Perämerellä: päivä auennut utuisena, tuulee selän takaa 1,5 m/s kostealla sormella mitattuna. Punainen pipo päähän, piippu suuhun, nokka kohti satamaa, Calypso plaaniin, mutka mantereella ja takas. Sit voi vähän taas tutkia luontoa. Cousteau, over & out.

24. marraskuuta 2009 kello 8:46
Timo ja perämeren säätiedote: niin on tyyntä, et joutuu ilmamolekyylejä tuuppimaan edestä kulkiessaan. On kuin olisi pallomeressä valot sammutettuna. Vesi tippasee räystäästä ja nukkuvien lintujen nokasta, rauhaisaa ja raikasta. Papu kuorsaa ilmalämpöpumpun alla ja Nirppu näkee unta poronkoivesta... mukavaa päivää kaikille!

22. marraskuuta 2009 kello 10:46
Timo ihastelee aamun aurinkoa sinisellä taivaalla. Melkein kuulen aaltojen anelevan rantaan kiviä nakkelemaan. On se mentävä. Laitan sit savulohta tulille iltapäivällä...

10. marraskuuta 2009 kello 5:05
Timo on lautalla matkalla mantereelle, jos tuuppaisi nokan kohti Keski-Suomea. Haukotus... jokseenkin aikasta madon syöntiinkin.

12.7.2009 Synttärit

Vietimme ystäväporukassa syntymäpäivääni, ties monettako taas, tuona lauantaina Oulunsalon tienoilla. Aivan uutta tienoota minulle. Alunperin meillä piti olla mökki vuokralla Hailuodon saaresta mutta sattumien kautta se jäi saamatta. Ilta sujui kuitenkin rattoisasti. Lähdimme sitten kohti Hailuotoa sunnuntaina tarkoituksena katsella paikkoja. Minun tiedettiin pitävän merestä, olenhan asunut Tukholman edustalla Lidingön saarella, joskus aikaa sitten. Lauttamatkalla merellisyys alkoi jo tunkeutua tuoksujen kautta tajuntaan. Muistot ja rauhallinen olo virtasi mieleen. Lokit liitelivät yllä ja huilasivat välillä lautan yläosilla. Merimatka taittui ripeästi puolessa tunnissa. Ei, en nähnyt delfiinejä.

Hailuoto on noin 30 km pitkä saari Huikun satamasta Marjaniemeen ja pinta-alaltaan noin 200 km2. Voin vakuuttaa, että leukani loksahti ja suu jäi auki heti satamasta lähdettyämme, maisemat olivat niin käsittämättömän upeat. Häkellyttävät suorastaan. Kiertelimme saarta ympäriinsä ja kuljimme Marjaniemen hiekkadyyneillä aivan ihastuneena. Uskomattomia värejä! Paluumatkalla näimme itse tehdyn kyltin, jossa luki ok-talo myynnissä. Renkaat savuten jarrutimme ja kaarroimme kyltin osoittamaan suuntaan. Taloa esitteli omistajat itse. Oikein mukavia ihmisiä. Kotoisa talo ja pihapiiri. Kaksi viikkoa myöhemmin talo oli meidän. Siitä tämä tarina siis alkaa.

Muutto Keski-Suomesta merelle saareen, jossa asuu reilu tuhat ihmistä mutta on silti oma kunta, oli haaste mutta toteutettavissa. Tahtotila oli erittäin voimakas. Hailuoto on oma maailmansa ja täältä minä juureni löysin. Paikan, jossa olen kotonani.

Tämä blogi on tavallaan tilaustyö. Alunperin naamakirjan tilapäivityksistä alkanut "Perämeren sää" saa näin jatkoa, hieman laajemassa formaatissa. Tarinoita saaressa seikkailuista säännöllisen epäsäännöllosesti sää- ja mää-tietoja teille ystäville ihmeteltäväksi. Kärsikää tai nauttikaa vaikka raakana! Jaa niin, seikkailuissani saattaa esiintyä julkisuudesta tai historiasta tunnettuja hahmoja tai heihin viittaavia asioita. Riippumatta siitä onko se hyvä vai huono, kiitän jo edesmenneitä ja pyydän anteeksi eläviltä, mikäli he loukkaantuvat.

Niin, muutto saareen elokuussa 2009 ja uuden matkailua tukevan yrityksen perustaminen siltä seisomalta oli iso askel pienelle ihmiselle. Päätös ryhtyä etätyöhön tuottajan tehtävistä ja painottaa taiteen tekemistä omaksi ja turistien iloksi vaati päättäväisyyttä ja nopeaa, rohkeaa toimintaa. Tavoitteena lisätä omaa vapaa-aikaa ja nauttia siitä luonnonkauniissa kansallismaisemissa. Ansaita siinä sivussa jotain leivän päälle. No, kaikkihan ei aivan mennyt suunnitelmien mukaan. Tai sitten meni. Big Plan. Kukahan sen teki?

Henkilönä, joka avaa suunsa muuallakin kuin Mäkkärissä päädyin vauhdilla Hailuodon Yrittäjien puheenjohtajaksi ja kehittämään myös kunnan tulevaa elinkeinostrategiaa. Olin juuri muuttanut paikkakunnalle ja samantien jo suunnitelemassa tulevaisuutta. Myös omaa ja ehkä omien jälkeläistenikin. Aivan mahtavaa!

Tulen kertomaan tässä blogissa, mitä tapahtuu ja mitä ajattelen, täällä tutkiessani elämää, luontoa, ihmisiä ja liiketaloutta, matkailua ja sitä mikä on aitoa: toisesta ihmisestä välittämistä. Sitä täältä Hailuodosta löytyy. Tämä on uskomaton paikka.